Ally Ngala and Tapani Tyynelä

HELMIKUU 2024

Henkan selviytymistarina

Miten selviytyä, kun aivoihin on iskenyt äkisti vakava sairaus tai vamma? Tässä on nelikymppisen Henkan selviytymistarina. Hän oli juuri tullut isäksi, kun aivoinfarkti iski sairaalassa rutiininomaisen leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Millaisia ajatuksia tapahtuma herätti tuoreeltaan?.

-Tuntui kummalliselta, että tällaista voi tapahtua. Pyörryin kävellessäni, jonka jälkeen minulla todettiin keuhkoembolia ja paria päivää myöhemmin aivoinfarkti. Ihmettelin tapahtunutta, koska olen ollut aina hyvässä kunnossa. Huoli omasta terveydestä oli suuri, mutta ajatukset olivat paljon myös vasta kahden viikon ikäisessä esikoisvauvassa, Henkka kertoo vuoden kuluttua sairastumisestaan.

Tuliko työkykyyn vaikutuksia?

-Sain kolme kuukautta ajokieltoa, jonka verran pidin sairauslomaa. Työni metsäpalveluyrittäjänä vaatii liikkumista autolla. Fyysistä sahatyötä pystyin tekemään heti ajokiellon päätyttyä. Alussa kotoa lähtiessäni unohtelin avaimia ja muuta, mutta neurologin mukaan ei pitäisi jäädä pysyviä vaikutuksia. Silti yhä on muistissa ongelmia ja multitaskaaminen vaikeaa. Lisäksi minulle tehtiin sydämen eteisväliseinän sulkuoperaatio, jonka pitäisi ehkäistä aivoinfarkteja tulevaisuudessa.

Mitä vaikutuksia tuli ihmissuhteisiin ja harrastuksiin?

-Läheiset tukivat akuutissa vaiheessa monella tavalla, olemalla läsnä ja auttamalla pienissä asioissa. Avopuoliso auttoi vauvan ruoka-astioiden pesussa ja muussa pikkutarkkaa näpertämistä vaativissa asioissa. Nyt en tarvitse enää apua ja pystyn taas harrastamaan metsästystä ja kuntosalilla käymistä

Minkä sairastumiseen liittyvän erikoisen tapahtuman haluaisit jakaa?

-Minut siirrettiin embolian toteamisen jälkeen sydäntautien tarkkailuosastolle viiden potilaan huoneeseen. Olin tokkuraisen väsynyt ja nenä vuoti verta herkästi. Omasta huonosta olosta huolimatta inhottavin muisto ajalta oli vieressä makaava laitostunut naispotilas. Hänen valituksensa oli jatkuvaa, apuun huudettiin vuoroin hoitajia ja Jeesusta välittämättä tuon taivaallista muista potilaista. Tuntui, että vanhus oli jatkuvasti vailla jotakin, ellei muuta, niin käski hoitajaa kääntämään toiselle kyljelle.

Ally Ngala and Tapani Tyynelä

HELMIKUU 2022

Millaisia ihmisiä kuolee koronaan Itä-Afrikassa

Ensimmäisenä sain kuulla parturin kuolemasta. Hänen kampaamonsa sijaitsi vilkkaalla paikalla torin lähistöllä minibussien lähtöpaikan tuntumassa. Hän oli ylänkökaupungin paras parturi, ja vahvin. Kun tapasimme viimeksi, hän jätti liikkeensä lähteäkseen näyttämään sokkeloisella sisäpihalla avatun uuden kuntosalin.

Toisena kuoli synnytyslääkäri. Miten hyvä lääkäri hän olikaan! Hän oli perustanut parikymmentä vuotta sitten yksityisen sairaalan kaupunkiin. Sairaala oli siisti, hygieniasta huolehdittiin ja yksityishuoneessa oli oma vessa, reikä komeromaisen nurkkahuoneen lattiassa. Säilytän kuvaa hänestä, valkotakkisesta hymyilevästä miehestä seisomassa vuoteen päässä pelastettuaan keisarinleikkauksella äidin ja
vauvan hengen.

Tieto ravintolan omistajan kuolemasta tavoitti seuraavaksi. Hänen currykanaa tai chapatia ei voi kehua liikaa. Safaritoimistoa vastapäätä sijainneessa valkoseinäisessä pikkuravintolassa ei silti asioitu pelkästään ruoan vuoksi. Muistan hänen ystävällisen tapansa vaihtaa kuulumisia ja lastenhoitoon liittyvät äidilliset neuvonsa.  

Tohtori Ally Ngallan kuolemasta kuulin viimeksi. Kuka muu olisi kaupungissa perustanut hoitokodin päihderiippuvaisille, ellei hän. Suosittu tohtori teki paljon työtä jalkapalloseura Lipulin pysymiseksi pääsarjatasolla. Ensimmäistä kertaa tapasimme katsomossa ja jalkapalloon liittyivät myös viimeiset sähköpostit.



Juha Vakkuri kuvaa Afrikan ympäri-kirjassaan kaupungin ihmisiä afrikkalaisiksi parhaimmillaan: suvaitsevaisia, auttavaisia, ystävällisiä ja aktiivisia. Maan johtaja kiisti pandemian olemassaolon kuolemaansa asti. Siksi kukaan perusterveestä koronaan kuolleesta ystävästäni ei ollut saanut rokotusta. Rokotteita ei ollut maassa tarjolla johtajan luotettua enemmän kuumiin yrttijuomiin.

Itä-Afrikassa sijaitsevat köyhät swahilinkieliset maat ovat rokotustilastojen hännillä. Voi kysyä, miksi rikkaiden maiden velvollisuus olisi lahjoittaa rokotteita tai muuta apua köyhille. Kaikkialla päättäjät eivät kuitenkaan pysty suojelemaan kansalaisiaan resurssipulan, tietämättömyyden tai muiden syiden vuoksi. Mielestäni siksi kansalaisjärjestöjen tekemää ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä pitää jatkaa.  

© Copyright 2025 Kiharusi - All Rights Reserved